Naurun parantava vaikutus

Ilo pitkästä surusta, nauru pidentää ikää…ellet kuole, mies se kasvaa räkänokastakin mutta ei tyhjännaurajasta. Sain tähän kirjoitukseen aiheen, kun nauroin äsken makeasti huomatessani tehneeni hauskan kielioppivirheen, jossa vuotta vanhemman tätini mies muuttui 99-vuotiaaksi, vaikka kyse oli mieheni tädistä, joka on saavuttanut tuon kunnioitettavan iän. Tätini on vasta parhaassa keski-iässä ja miesystävänsä muutamia vuosia vanhempi.

Nauru ja suomalainen perinne

Suomalainen kulttuuri ja kansanluonne suosii enemmän vakavuutta kuin liikaa hymyilyä ja nauramista. Nuorena sain useasti osakseni ihmetystä ja kyselyjä, miksi hymyilen niin useasti. En osannut ymmärtää, mitä pahaa siinä olisi. Iän ja elämän kokemuksen karttuessa tulin havaitsemaan, että monien mielestä ihmisen uskottavuus kärsii liiasta hyväntuulisuudesta tai vähintään ajatellaan henkilön olevan pienessä huimetuksessa (lue: jonkin huumaavan aineen vaikutuksen alaisena). Arvostan itse tilannekomiikkaa ja hauskoja sattumuksia, monesti äitini kanssa nauramme vedet silmissä jollekin huvittavalle sattumukselle tai unohdukselle.

Nauru pidentää ikää

Nauraminen tutkitusti pitää stressin loitolla sekä parantaa meidän kaikkien vastustuskykyä aiheuttamalla fysiologisia reaktioita kehossamme. Myös sydänsairauksia voi ehkäistä nauramalla ja suhtautumalla elämään myönteisesti. En väitä, että se pelkästään auttaisi, mutta on varmasti hyvänä lisänä monipuolisen ravinnon ja terveellisten elämäntapojen lisäksi. Hermo lepää, keho rentoutuu ja vaikeatkin asiat voivat ainakin hetkellisesti tuntua kevyemmiltä kohdata.

Sattumukset voivat naurattaa vuosienkin jälkeen

Yksi hauska juttu jaksaa naurattaa itseäni vielä vuosien jälkeen: Olin matkalla Argentiinassa ja kohtasimme siellä toisen suomalaisen matkailijaryhmän, mikä oli siellä kohtuullisen harvinainen tapahtuma. Työskentelin silloin vielä Elisan palveluksessa. Aloin jutella tämän toisen ryhmän jäsenen kanssa ja tulin siinä sitten kysyneeksi vähän väsyneenä, että mistä päin te tulette? Kuuntelin vastauksen tyytyväisenä. Matka jatkui ja halusin vielä huikata tälle matkailijalle lopputervehdyksen ja huusin hänelle: Hei hei kilpailija! Olin kuullut hänen tulevan Soneralta ja pidin häntä luonnollisesti kilpailijana. Hän heilutti kättään ja katsoi ehkä hiukan kummeksuen perääni. Kävellessämme pois, totesi mukava oppaamme Pekka hymyillen minulle, että matkalaiset tulivat Somerolta. Siitä lähtien minua kutsuttiin somerolaiseksi 🙂

Itselleen nauramisen taito

Monesti myös itselleen nauramisen taito on mielelle parempi keino nollata tilanne kuin itsensä syyttely tai arvosteleminen. Kun mokaa oikein kunnolla tai käytännön asiat takkuavat, auttaa, kun asiassa näkee huvittavan puolen. Tietenkään ihan kaikkea ei pysty käsittelemään huumorinkaan avulla, mutta nauraminen ja hymyily tekevät kuitenkin elämästä monin verroin nautittavampaa kuin vakava yrmyily. On todettu, että lapset nauravat päivässä jopa 300 kertaa, mutta monet aikuiset eivät edes yhtä kertaa päivässä.

Milloin sinä nauroit viimeksi oikein kunnolla?

Yhdessä on hauskempaa, lähden mielelläni kanssasi tarinoimaan kahvikupposen äärelle tai ulos luonnon helmaan virkistymään.

Iloisesti Sinua ajatellen
Päivi

Päivi Kantolan Lainajalat Oy:n logo

Lainajalkojen uutiskirje

Ajoittaisia kuulumisia ja tiedotteita Lainajalkojen toiminnasta.

Kiitos liittymisestä uutiskirjeen saajaksi!