Miten lisätä muistisairaan turvallisuuden tunnetta?

Oletko ikinä miettinyt, miltä tuntuisi huomata ulkona, ettet tiedä missä olet etkä osaa enää takaisin kotiisi? Tai että sinua tulee auttamaan joku ihminen, joka vaikuttaa tietävän jotain sinusta, mutta et yhtään tiedä kuka tuo auttaja on? Muistisairaalle tuo on arkipäivää.
Monet asiat tuntuvat muistisairaalle vierailta ja monimutkaisilta. Hänen mielestään esim. kahvinkeitin on ”lakannnut toimimasta” ja ”pesukone on rikki”, kun niiden käyttäminen ei enää onnistu.

Aina uusi ihminen

Moni muistisairas voi tuntea olonsa turvattomaksi, kun auttajaksi ilmaantuu monesti eri henkilö kuin aiemmalla kerralla. Jos sen sijaan avustaja tai hoitaja pysyy samana ja tuntee muistisairaan elämänkaaren huippuhetket ja kipupisteet, voi muistisairaalle jäädä kohtaamisesta turvallinen tunne. Turvallisuuden tunne tuo luottamusta vuorovaikutukseen ja kommunikointi saattaa olla helpompaa, kun se tapahtuu kunnioittaen ja empaattisesti toista ihmistä aktiivisesti kuunnellen.

Keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen

Oman kokemukseni mukaan muistisairaan kanssa ei kannata alkaa väitellä eikä tehdä liikaa kysymyksiä. Muistisairautta sairastava ihminen voi jumittua johonkin asiaan, jolloin hänen huomionsa voi kiinnittää hänelle mieleiseen tekemiseen. Itse olin avustajana usean vuoden ajan iäkkäälle rouvalle, jonka kanssa kävimme sairauden alkuvaiheessa yhdessä kaupassa ja myöhemmin juttelimme ja teimme yhdessä ristisanoja. Muistisairaus vaikutti hänen turvallisuuden tunteeseensa siten, että kaikki kovemmat äänet tuntuivat pelottavilta. Uskon, että samat käyntipäivät viikoittain lisäsivät hänen turvallisuuden tunnettaan ja se, että kävijä oli aina sama eli allekirjoittanut.

Henkinen hyvinvointi perustana

Itse uskon siihen, että turvallisuuden tunne kumpuaa ihmisen henkisestä hyvinvoinnista ja luottamuksesta omaan pärjäämiseen. Muistisairaus saattaa hämmentää ja turhauttaa sekä ihmistä itseään että omaisia. Siksi voi olla paikallaan, että  sen perheen ulkopuolinen henkilö kuuntelee ja on läsnä sen aikaa, että omainen/omaishoitaja saa hengähdystauon. Kannustava ja arvostava suhtautuminen muistisairautta sairastavaan ihmiseen parantanee hänen itseluottamustaan.

Asuinympäristö turvalliseksi

Turvallisuuden tunnetta lisää myös se, että omaiset ovat hoitaneet esimerkiksi palovaroittimet kuntoon. Eräs muistisairas asiakkaani huolestui kovin siitä, kun katossa ollut palovaroitin piippaili patterin loppumista. Vaihdoin sitten patterin ja kaikki oli jälleen hyvin.
Anoppini kodissa on myös häkävaroitin, joka osoitti tarpeellisuutensa, kun hän päivätorkuilta herättyään unenpöpperöisenä laittoi pellit kiinni liian aikaisin. Häkävaroitin alkoi huutaa ja hän painoi hälytysranneketta, jolloin puhelimeni hälytti ja juoksin paikalle. Pikainen soitto miehelleni: savua ja hän teki uuden 200 metrin ennätyksen juostessaan paikalle. Tästä selvitiin säikähdyksellä, mutta ilman turvaranneketta ja häkähälytintä olisi ollut sairaalareissu. Tuuletuksen ajan mummi vietti meillä syöden iltapalaa savuttomassa ympäristössä 🙂
Päivi Kantolan Lainajalat Oy:n logo

Lainajalkojen uutiskirje

Ajoittaisia kuulumisia ja tiedotteita Lainajalkojen toiminnasta.

Kiitos liittymisestä uutiskirjeen saajaksi!